Plussaa?

En tiedä onko viisasta tehdä tätä postausta, mutta teen silti. Eli eilen sain päähäni tehdä raskaustestin, iltapissasta n. 3 1/2 tunnin pidätyksen jälkeen. En todellakaan odottanut näkeväni vielä mitään (miksiköhän sitten testasin??), mutta niin vain testiin tuli haalea toinenkin viiva. Lisätään vielä tähän, että yöllä heräsin pissalle ja siitä tehtyyn testiin tuli nopeammin haalea viiva.

 

Tänään eletään dpo11 kp26/30. Vielä olisi aikaa siis siihen, että tulos olisi luotettava. Aika aikaisessa vaiheessahan haamulainen on nyt siis ilmestynyt. Ja sen takia pelko on persiissä. Ei kai sen nyt vielä pitäis näkyä?! Testinä oli Sofi One Step liuskatesti, jotka ovat aikaisemmissa negakierroissa näyttäneet virheettömiä negoja. Niissä ei siis ole ollut mitään tulkinnan varaa. Nyt olen siis tehnyt kaksi kyseisen merkin testiä ja molemmissa haamut, jotka erottaa silmällä. Kameralla en niitä saanut aivan niin hyvin tallennettua, minkä vuoksi tein sen, mitä luulin etten ikinä tekisi. MUOKKAISI RASKAUSTESTISTÄ OTETTUA KUVAA!

 

Positiivista:

-viivat näkyvät värillisinä luonnossa, vaikkakin haaleita

-minulla on ollut tänään melkein koko päivä huono olo

-aikaisemmin kyseisellä testillä testatessa nega on ollut puhdas nega

 

Mietityttää:

-viivat tulivat selvästi näkyviin vasta 10 minuutin jälkeen, tosin yöllä tehty näkyi jo kymmenen minuutin sisään todella haaleasti

-onko tämä vaan mielikuvitukseni tuotosta?

-se vyöhyketerapeuttihan sanoi, ettei nyt olisi tärpännyt? Joo, eihän siihen pitäisi ihan täysin luottaa, mutta... (eilen tunsin tuikkailua siinä kohtaa jalkaa, josta terapeutti asiaa tunnusteli)



 

 

Ainiin, eräs henkilö, jonka kanssa en juurikaan ole tekemisissä (miehen sukulainen) laittoi minulle tänään facessa viestiä, että oli nähnyt minusta unta. Ja siinä unessa oli kesä ja minulla iso maha:)

Voi kunpa!

Vyöhyketerapiaa

Keskenmenon jälkeen aloin etsimään rentoutumiskeinoja oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Luin kirjoja positiivisuudesta ja itsensä kehittämisestä. Tunsin, että niistä oli apua. Kesä oli ihana ja osasin nauttia elämästä. Löysin arjesta pieniä asioita, joilla kuitenkin oli näin myöhemmin ajateltuna suuri vaikutus minuun. Ehkä uusi raskauskin alkoi sen vuoksi niin nopeasti??

Elokuun puolessa välissä hakeuduin vyöhyketerapiaan. Olin lukenut jostain, että sekin voisi edesauttaa raskautumisessa. Ensimmäisessä hoitosessiossa vyöhyketerapeutti kysyi, mikä tuo minut sinne. Terapeutti oli vanhempi mies, joten aluksi ajattelin, että en sano raskaustoiveesta mitään, "Stressin helpottamiseksi", sanoin. Mutta tällainen hölösuu kun olen, niin jatkoin heti perään, että raskauskin on toiveena ja bla bla blaa. 

Kävi ilmi, että terapeutti oli juuri edellisenä viikonloppuna ollut koulutuksessa, joka oli keskittynyt juurikin vyöhyketerapian vaikutuksiin hedelmällisyyteen. Harmi vaan, että hänen näyttämänsä materiaali taisi olla norjaksi. Mutta siis, hän oli oikein vakuuttunut, että tästä voisi olla apua. 

Terapeutti alkoi käymään jalkojani läpi. Vasemman jalan kohdalla käsitellessään munasarjan pistettä, hän sanoi siellä olevan jonkinlaisen "jumin" tai "tukoksen", en muista tarkkaan mitä sanaa hän käytti. Muistan, että käsittely sattui. "Noin, nyt on parempi", sanoi terapeutti hetken aikaa paineltuaan munasarjan kohtaa.

Syy siihen, miksi halusin jakaa tämän stoorin, tulee tässä. Tuo hoitokerta, jossa terapeutti totesi vasemmassa munasarjassa olevan tukoksen, oli samalla viikolla, kun minulla oli ollut ovulaatio. Kohdunulkoinen raskaus todettiin olevan vasemmassa munasarjassa. 

Ding Ding Ding! Kyllä vaan! En usko, että se oli vain sattumaa. 

Näin jälkikäteen olen miettinyt, että olikohan se hedelmöittynyt alkio jo matkannut munanjohtimeen ja jumiutunut sinne. Ja, johtuikohan se, että selvisin KU:sta niin "vähällä" siitä vyöhyketerapia kerrasta. En tiedä, tuohon jälkimmäiseen sillä ei kai ollut merkitystä, mutta sen verran ihmeellinen juttu se kaikkiaan oli, että kävin terapiassa vielä muutaman kerran KU:n jälkeenkin.

Nyt en ole käynyt hoidossa pitkään aikaan, mutta varasin seuraavan ajan muutaman viikon päähän. Haluan niin saada takaisin sen saman elämänilon ja positiivisuuden, joka minulla oli kesällä. Uskon, että positiivisuudella on suuri vaikutus myös uuden elämän alkamiselle.

Tänään on muuten kp1. Harmitus ei ole tänään lainkaan suuri. Enemmän harmitti pari päivää sitten kun tein negatiivisen raskaustestin (ja pari vielä sen jälkeen). Ne valmistelivat minut tähän päivään. Nyt vaan täytyy ajatella, että uusi kierto on uusi mahdollisuus! 

Rosvosektori

Niinhän siinä sitten kävi, että rosvosektori napsahti tässä elämän onnenpyörässä. Heräsin yöllä pissalle (käyn pissalla öisin muutenkin kuin raskaana) ja päätin siinä samalla tehdä testin. Negatiivinenhan se oli. Yllättävän helposti sain kuitenkin unen päästä kiinni. Aamulla vielä vääntelin ja kääntelin tikkua, mutta ei haamun haamua.

 

Nyt eletään dpo12, kp30/??. Kysymysmerkit sen vuoksi, että yleensä kierto on ollut 30 päivää, mutta KU tuntuu vaikuttaneen kroppaan enemmän kuin KM. Ovisplussan saan yleensä kp14, mutta tässä kierrossa se tuli kp17. Ymmärtääkseni kierto venyy jos ovis tulee myöhemmin. Ärsyttävää kun ennen näitä epäonnistuneita raskauksia kierrot olivat niin säännöllisiä.

 

Nyt vaan toivon, että uusi kierto alkaa pian ja pääsen aukiolotutkimukseen kp10 tienoilla. Vaikka olen lukenut "kauhutarinoita" operaation aiheuttamasta kivusta, niin täytyy sanoa, että odotan sitä positiivisin mielin. Minulla on korkea kipukynnys, joten uskon, että selviän kivusta. Lisäksi tieto siitä, aiheuttiko KU mahdollisesti jotain damagee putkeen kiinnostaa niin kovin, että kivusta viis.

 



Tähdenlento

Mietin hetken, että kirjoitanko tätä postausta, mutta koska kirjoitan tätä blogia lähinnä itselleni niin päätin uskaltaa kirjoittaa.  (mitenköhän saisin ihmiset löytämään blogini, tai siis lähinnä ne, jotka ovat kokeneet samoja asioita ja haluaisivat vertaistukea??)

 

 

Sanon sen suoraan. Minulla on melko vahva olo, että olen raskaana. Tai jos en ole, niin kroppani huijaa minua nyt todenteolla. Koskaan aikaisemmin en ole saanut tällaisia "valeoireita" ellen ole ollut raskaana. Silloinkaan en ole oireillut ennen plussaa. Nythän on vasta kp27/30, tosin kierto saattaa olla pidentynyt tuosta 30:stä KU:n jälkeen, ja n. dpo 9.

 

 

Eilen se tunne iski. Tunne siitä, että olen raskaana.

Pienet tuikkailut alavatsassa ja oikealla puolella (siltä puolelta irtosi munarakkula tässä kierrossa), orastava selkäkipu, vilu, aristavat rinnat sekä SE TUNNE kertovat, että jotain ihanaa voisi olla tapahtumassa. Lisäksi eilen seisoessani keittiössä, yhtäkkiä pääni läpi pyyhkäisi jokin ja tuntui, että pyörryn, tai siis kuvittelen, että siltä voisi pyörtyminen tuntua, en ole koskaan pyörtynyt. TIlanne kesti ihan hetken, mutta menin heti sohvalle makaamaan. Anoppi kysyi heti "Oletko raskaana?".

 

 

Koko iltapäivän ja illan olin ihan jäässä ja tänä aamuna alkoi kurkkukipu. Toki voihan olla, että kaikki johtuu vain alkavasta flunssasta, mutta silti minulla on se tunne. Ja äsken tunsin vähäistä kuvotusta.

 

 

Voi kunpa tämä olisi sitä ihteään. Se, että "oireita" olisi jo nyt, antaa minulle uskoa, että tällä kertaa kaikki voisi mennäkin hyvin.

 

 

Ainiin, ja eilen illalla ajoimme miehen kanssa mökille ja hän näki tähdenlennon. Sanoi nähneensä niitä paljon viime aikoina. " Harmi kun en voi kertoa mitä olen toivonut, koska silloin se ei toteudu", hän lisäsi. Tottakai tiesin, mitä hän on toivonut. Hetken päästä meidän edestä pyyhkäisi jälleen tähdenlento ja me molemme näimme sen. Uskon, että toivoimme samaa asiaa hiljaa mielissämme.

 

 

Seuraava yönä näin unta, että laitoin vastasyntynyttä vaunuihin nukkumaan ja oli hirveän kuuma. En tiennyt mitä vauvalle olisi pitänyt pukea päälle:) Jos olisin nyt raskaana syntyisi vauva heinä-elokuussa 2014 ja silloin todennäköisesti olisi kuuma.

Ensimmäinen kierto

Nyt eletään kiertopäivää 22 ensimmäisessä varsinaisessa kierrossa kohdunulkoisen jälkeen. Kuukautiset alkoivat 37 päivän päästä ku:n tyhjennysvuodon alkamisesta. Aikaisemmin kuukautiseni ovat olleet hyvin säännölliset ja mielestäni ns. normaalit. Vuoto on yleensä kestänyt sen 5 päivää ja kuukautiskierto on ollut 29-30 päivää. Nyt vuotoa jatkui yli viikon. Se ei tosin ollut loppupäivistä kovin runsasta, vaan rasittavaa ruskeaa tuhrua. Ei lainkaan minulle normaalia.

Tässä kierrossa olen ollut yksityisellä kuukautiskierron kartoituksessa. Eli kp 3 otettiin alkukierron verikokeet ja kp10 oli ultra. Verikokeet olivat ok ja ultrassa näkyi kp10 14mm:n follikkeli. Viime plussakierrossa näkyi myös samankokoinen folli samana kiertopäivänä. 

Aloin tikuttamaan ovista kp10. Aikaisemmin olen saanut ovisplussan n. kp14. Mutta nyt sain hymynaaman testiin vasta kp17! Saas nähdä miten kierto muuttuu ja näkyykö verikokeessa mitä. Menen siis seitsemän päivän päästä ovisplussasta mittauttamaan s-progesteroni pitoisuuden. Se kertoo sitten ovulaatiosta. 

Ovis hyödynnettiin jokseenkin, mutta plussapäivänä ei päästy hommiin. Vasta plussan jälkeisenä aamuna ehdittiin hommiin. Ja sit oli n. kolme päivää aikaisemmin aksöniä. Odotukset eivät ole siis korkealla, mutta tottakai toivon, että jos kuitenkin...

Wrap up: kohdunulkoinen raskaus

Kohdunulkoisen raskauden sattuessa kohdalleni en tiennyt asiasta juuri mitään sitä ennen. Tiesin ainoastaan, että se on yksi ikävä vaihtoehto tuulimunan ja keskenmenon joukossa. En ollut kuullut henk.koht. kokemuksia keneltäkään. Janosin saada tietoa mm. hcg:n laskuvauhdista ja mahdollisesta uusiutumisriskistä. Päätin jo silloin, että haluan jakaa tämän kokemukseni esim. blogissa, jotta mahdollisesti joku muu voisi saada siitä vertaistukea. Vaikka en tiedä päätyykö tätä kovin moni lukemaan:)

 

Tässä wrap up minun kohdunulkoisesta raskaudesta:

 

-plussa 3.9.2013

-ensimmäiset kiputuntemukset 10.9

-sairaalaan 11.9, illalla hCG 832 mIU/ml, verta vatsaontelossa

-12.9 aamulla hCG 668 mlU/ml, veren määrä vatsaontelossa vähentynyt

-13.9 aamulla hCG 415 mIU/ml, veren määrä vatsaontelossa edelleen vähentynyt

-16.9 aamulla hCG 275 mIU/ml

-17.9 tyhjennysvuoto alkoi, vuotoa kesti n. viikon

-19.9 aamulla hCG 168 mIU/ml

-23.9 aamulla hCG 73 mIU/ml

-30.9 aamulla hCG 4.1 mIU/ml -> seuranta päättyy

-23.10 ensimmäiset kuukautiset

 

hCG:n lasku kesti kokonaisuudessaan siis n.20 päivää. Ja ensimmäiset kuukautiset alkoivat kuuden viikon päästä siitä kun kohdunulkoinen raskaus todettiin.

 

Näin jälkikäteen mietittynä, merkki, joka OLISI voinut merkitä jotain hälyyttävää oli se, että raskaustesti näytti hyvin haaleaa plussaa koko ajan. Liuskatestissä viiva oli kyllä selvästi havaittavissa, mutta ei kontrolliviivaa vahvempi. Keskenmenneessä raskaudessani viivat olivat kontrollia vahvempia.

Clearbluen digitaalinen raskaustesti antoi tuloksen raskaana 2-3 huomattavan pitkän mietinnän jälkeen. Muistan, että huolestuin siitä, koska jälleen kerran keskenmenneessä raskaudessa CB antoi jo ensimmäisessä testissä heti 2-3 ja viikkoa myöhemmin jo 3+.

Ymmärtääkseni hCG arvo toki nousee erilailla eri ihmisillä ja eri raskauksissa. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tämä oli jonkinlainen ennakkovaroitus.

 

Tällä hetkellä tilanne on se, että ensimmäiset KU:n jälkeiset kuukautiset ovat siis olleet ja ensimmäinen ovulaatiokin bongattu. Kuukautisvuoto/-tuhru jatkui huomattavasti pidempään kuin normaalit 5 päivää. Nyt ruskeaa tuhrua tuli vielä reilu viikko myöhemmin. LH-huippu, jonka normaalisti olen bongannut kp 13-15, tuli nyt ensimmäisessä kierrossa vasta kp17. Saas nähdä miten kierto muuttuu. Keskimäärin kiertoni on 30 päivää.

 

Jo ennen KU:tta olimme varanneet lapsettomuusklinikalle ensikäynnin ja siellä lääkäri totesi, että ensinnäkin on hyvä, että taustalla on kaksi luomu raskautumista. Ja se, että ensin on ollut keskenmeno ja sitten kohdunulkoinen, SAATTAA kertoa siitä, että keskenmenosta on saattanut jäädä esim. pieni tulehdus raskauden kannalta strategisiin paikkoihin, ja sen takia toinen raskaus oli KU.

Nyt mies on tutkittu ja minun tutkimukset ovat vielä kierron kartoituksen kannalta kesken. 

Vihdoinkin hanat auki!

Jee-jee-jee!!!!!

Ensimmäiset kuukautiset kohdunulkoisen jälkeen alkoivat tänään. On niitä odotettu. Kierto venyi kp37 asti eli kierto ei siis ainakaan heti palannut normaaliksi. Menkkoja enteilevät tuntemukset alkoivat jo viime viikolla ja turhautuminen oli suurta kun niitä ei vaan kuulunut. Kivi vierähti heti sydämeltä, koska tiedän, että nyt asiat taas etenevät johonkin.