Nt-ultra

Nt-ultra oli siis eilen. Miehen kanssa marssittiin Kättärille ja molempia alkoi heti hieman ahdistamaan. Tuli ihan mieleen kohdunulkoinen-case. "Onneksi" ultraus tehtiin 9-kerroksessa, jonne minulla ei ollut negatiivisia mielleyhtymiä. Joskus ollaan ystäväperheen vauvaa käyty siellä katsomassa, mutta muuten se oli uusi paikka.

Aika pian meidät kutsuttiin ultraushuoneeseen, jossa meidät vastaanotti mukavan oloinen nuori naiskätilö.

 

Olin hieman jännittänyt sitäkin, että kätilöllä ei olisi tietoa meidän historiasta. Mutta tottakai hänellä oli, ja mukavasti hän sanoikin meillä olleen todella huonoa tuuria viime vuonna. Pidemmittä puheitta hän pyysi minut tutkimuspedille ja ultraus aloitettiin vatsan päältä. Pidin silmät visusti kiinni, kunnes hän sanoi, että siellä se on. Pikkuinen tosiaan oli siellä ja liikkui kovasti. Näkymä vatsanpäältä ultrattuna ei ollut hyvä, koska minulla on todella voimakkaasti taaksepäin kallistunut kohtu. Senpä vuoksi ultausta jatkettiin sisäkautta.

Pikkuinen vastasi täysin viikkoja. Jotka muuten on tänään 12+4 Kättärin mukaan. Mutta itse jatkan sillä mihin olen tottunut, että tänään olisi siis 12+3. Rakenteet, jotka tässä vaiheessa voitiin nähdä olivat kunnossa. Kaksi jalkaa ja kättä, symmetriset aivopuoliskot, reisiluut, vatsalaukku, virtsarakko (joka oli juuri täynnä), silmät, selkäranka ja tietenkin sykkivä sydän! Kuuntelimme myös hetken sykettä:)

Niskaturvotuksen mittaaminen tuotti hieman hankaluuksia, koska Pikkuinen ei suostunut olemaan asennossa, jossa mittaaminen olisi kunnolla onnistunut. Lopulta kätilö kuitenkin onnistui ottamaan mitan, joka oli 1,6mm. Eli sen mukaan, kaikki on hyvin. Lopullinen vastaus selviää noin viikon kuluttua, kun mitta yhdistetään verikokeiden tuloksiin ja muihin parametreihin.

Hissiaulassa halasin miestäni ja sanoin "Me taidettiin onnistua!!":)